tiistai 5. toukokuuta 2026

Riusrum siirtyy siitokseen

 Lähimmät ihmiset kertoo ratkaisusta. 

🎤 Valmentaja & ohjastaja Jani

– Millainen hevonen tämä oli urallaan?

”Tämä oli hevonen, joka ei koskaan tehnyt asioita helpoimman kautta – mutta antoi aina kaiken. Jalkavaivat varjostivat uraa alusta asti, ja se vaikutti siihen, että treenaaminen piti tehdä järjellä eikä kellolla. Nopeutta ei ollut liikaa, mutta kestävyyttä senkin edestä. Kun muut alkoivat hyytyä, tämä jatkoi.”

– Entä luonne?

”Erikoinen, jopa hankala välillä. Se vaati oman rutiininsa ja tutut ihmiset ympärilleen. Kun sen luottamuksen sai, se teki kyllä töitä. Huono ravinen se oli, eikä sitä koskaan täysin korjattu – se oli vain hyväksyttävä osaksi kokonaisuutta.”

– Millaisena näet sen siitoshevosena?

”Uskon, että se periyttää sitkeyttä ja kestävyyttä. Tämä ei ollut pikamatkojen tähti, mutta sellaisia hevosia tarvitaan, jotka jaksavat tehdä töitä ja kilpailla.”

🎤 Ohjastaja & hoitaja Nina

– Sinä tunsit hevosen ehkä kaikkein parhaiten. Millainen se oli arjessa?

”Todella persoonallinen. Se ei ollut mikään kaikkien kaveri, ja sillä oli omat mielipiteensä. Hoitaessa piti lukea hevosta koko ajan – pienetkin muutokset jaloissa tai mielialassa näkyivät heti.”

– Miten jalkavaivat näkyivät?

”Ne olivat jatkuva huolenaihe. Päivä kerrallaan mentiin. Välillä tuntui, että kaikki tehtiin oikein ja silti joku paikka reistailee. Silti se halusi aina lähteä radalle ja tehdä parhaansa.”

– Mikä jäi erityisesti mieleen?

”Se, ettei se koskaan luovuttanut. Vaikka ravi ei ollut kaunista eikä vauhti päätä huimannut, se taisteli loppuun asti. Se oli rehellinen hevonen.”

-

🎤 Ohjastaja Kari

– Millainen hevonen tämä oli ohjastaa?

”Rehellisesti sanottuna haastava. Ravi oli epäpuhdas, ja sai koko ajan olla tarkkana. Se ei ollut sellainen, jonka kanssa vain istut ja ajat – sen kanssa tehtiin töitä joka metri.”

– Entä kilpailutilanteessa?

”Se ei räjäyttänyt lähtöjä, eikä nopeus ollut sen vahvuus. Mutta jos päästiin omaan rytmiin, se jaksoi mennä. Se oli sellainen hevonen, joka saattoi yllättää, kun muut väsyivät.”

– Mitä arvostat siinä eniten?

”Kestävyyttä ja luonnetta. Vaikka se oli erikoinen, se oli myös sitkeä. Uskon, että siitoksessa se voi jättää jälkeensä hevosia, jotka eivät hätkähdä pienistä vastoinkäymisistä.”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti