K. Dreambeat siirtyy siitokseen

 K. Dreambeat on siirtynyt siitoksen. Hevosen lähimmät ihmiset muistelee häntä seuraavasti. 

🎤 Ohjastaja–valmentaja Jani

– Miltä tuntuu päättää tämän hevosen kilpailu-ura?

Kyllähän tässä on haikea olo. Tämä ei ollut meille mikään “helppo projekti”. Selkävaivat kulkivat mukana lähes koko uran ajan, ja välillä mentiin päivä kerrallaan. Oli jaksoja, jolloin mietittiin, nähdäänkö sitä enää radalla.

– Millainen hevonen se oli luonteeltaan?

Arka ja omapäinen. Se vaati luottamusta ja rauhaa. Kaikki piti tehdä sen ehdoilla – jos kiirehti tai vaati liikaa, se meni kuoreensa. Mutta kun sen luottamuksen sai, sieltä löytyi valtava kilpailuhalu.

– Entä sen parhaat ominaisuudet?

Ravi oli luonnostaan todella hyvä. Se liikkui puhtaasti ja kevyesti, ja nopeutta löytyi terävästi. Lisäksi se oli yllättävän kestävä – vaikka selkä rajoitti treeniä, kilpailuissa se jaksoi puristaa maaliin asti. Se oli sen vahvuus.

– Mitä odotat siitosuralta?

Uskon, että sen hyvä ravi ja nopeus periytyvät. Ja ehkä myös se periksiantamattomuus. Toivon ennen kaikkea, että se saa nyt kivuttoman ja rauhallisen elämän uuden tehtävän parissa.

🎤 Hoitaja–ohjastaja Kari

– Sinä olit hevosen arjessa lähellä. Millainen se oli tallissa?

Se oli todella herkkä. Uudet tilanteet jännittivät, ja joskus se saattoi säikähtää pienestäkin. Mutta kun sen kanssa toimi rauhallisesti, se oli kiltti ja yhteistyöhaluinen. Se oli sellainen hevonen, jonka kanssa piti olla läsnä.

– Selkävaivat vaikuttivat varmasti arkeen?

Kyllä. Huolto oli iso osa kokonaisuutta. Venyteltiin, hoidettiin ja kuunneltiin hevosta tarkasti. Jos se kertoi, ettei tänään ole hyvä päivä, silloin ei menty väkisin. Se opetti kärsivällisyyttä meille kaikille.

– Millainen se oli radalla?

Nopea. Kun se sai rytmistä kiinni, sen ravi oli ilo katsella ja ajaa. Ja vaikka se oli arka, kilpailutilanteessa siltä löytyi rohkeutta. Se ei luovuttanut helposti.

– Mitä jäät eniten kaipaamaan?

Sitä tunnetta, kun se lähti liikkeelle ja tiesi, että nyt mennään kovaa. Se oli erityinen hevonen.

🎤 Ohjastaja Emilia

– Millainen kokemus oli ajaa tätä hevosta?

Se oli herkkä käsille ja vaati tasaisen, pehmeän ajon. Siltä ei voinut pyytää äkkinäisiä ratkaisuja. Mutta kun kaiken sai osumaan kohdalleen, se vastasi upeasti.

– Miten kuvailisit sen kapasiteettia?

Sillä oli luonnostaan hyvä ravi ja erinomainen askelpituus. Nopeus tuli helposti, eikä se hyytynyt pitkälläkään matkalla. Se oli sekä nopea että kestävä – harvinainen yhdistelmä.

– Mitä ajattelet sen siirtymisestä siitokseen?

Se tuntuu oikealta ratkaisulta. Kun taustalla on selkävaivoja, on hienoa, että ura päättyy ehjänä ja arvokkaana. Toivon, että sen varsoissa näkyy se sama liikkeen laatu ja kilpailupää.